REPOSAARI

Reposaari

Reposaari on saari Porin edustalla Selkämeren ulapan äärellä. Tämä noin kolme kilometriä pitkä ja puoli kilometriä leveä saari 

sijaitsee aavan meren ja mantereen välittömässä läheisyydessä.

Reposaarelle pääsi ennen mantereelta vain laivalla, kunnes vuonna 1956 valmistui tie saarelle.

Se kulkee ensin merenlahden halki kauniina pengertienä ja jatkuu edelleen saarien ja luotojen kautta Reposaarelle.

​Reposaari on omaleimainen paikka ja elävä yhteisö, joka arvostaa historiaansa, kehittää nykyisyyttä ja puhaltaa yhteen hiileen. Vierailleen se esittäytyy ystävällisenä ja kiehtovana pienoiskaupunkina, joka tarjoaa uljaita merinäkymiä ja monia kiinnostavia yksityiskohtia. Moni-ilmeiset puutalot ja vehreä Satamapuisto tekevät saaresta maalauksellisen. Reposaareen on jokainen tervetullut, käymään tai mielellään jopa asumaan.

Reposaari on kuin kaupunki minikoossa: ruutukaava ja peruspalvelut lähellä.

Saarella asuu vakituisesti n. 900 henkilöä. Vuonna 2015 Porin kaupunki sai saaristo-osakunta-aseman.

Porin saaristo-osa muodostuu Reposaaresta ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevista alueista.

Reposaaresta löytyy tärkeimmät palvelut: päiväkoti, koulu, terveysasema, kirjasto, kauppoja, ravintoloita, kioski postipalveluineen, jopa autokauppa.

Yhteisöllisyys asuu Reposaaressa, jossa on tapana auttaa ja huolehtia naapuristakin. Elämä Reposaaressa on hyvin tapahtumarikasta; vuosittain järjestetään kymmeniä erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia lastenpäivästä perimätietoiltoihin.

Reposaaren historia on pitkä. 

Se on jo vuosisatoja sitten ollut jo tuttu kauppamiehille ja sotaretkeilijöille hyvän sijaintinsa sekä ainutlaatuisen suojaisen ja syvän luonnonsatamansa ansiosta. Perustettuaan Porin vuonna 1558 Juhana Herttua antoi Reposaaren Porin kaupungille ”nautittavaksi ja käytettäväksi”. Aluksi saarta käytettiin kaupunkilaisten kotieläinten kesälaitumena ja kalastajien tarpeisiin. 1600-luvulla saarta alettiin käyttää luonnonsatamana suurimpien laivojen lastauspaikkana ja 1800-luvun alussa Kokemäenjoen suiston madaltuessa 1800-luvun alussa alettiin Reposaarta käyttää yhtä enemmän Porin ulkosatamana.

​Reposaarta ehdotettiin Suomen pääkaupungiksi 1700-luvulla. Turun yliopiston professori Israel Nesselius piti Reposaaren sijaintia pääkaupungille sopivana sen vesireittien, Ruotsin läheisyyden ja linnoitettavuuden vuoksi. Suunnitelmat eivät kuitenkaan koskaan toteutuneet. Reposaaresta kuitenkin kasvoi vilkas suursatama, joka 1870-luvulla oli muutaman vuoden jopa Suomen suurin vientisatama.

Kukoistuksen vuosinaan Reposaaressa oli asukkat yli 2000. Oli useita kauppoja, leipomoita, elokuvateattereita jne. 

Aikoinaan Suomessa sijaitsi myös Suomen pienin Alko, joka suljettiin v.1992. 

Reposaaressa oli vielä 1990-luvulla poikkeuksellinen tapa, nimittäin päivisin pidetty tunnin siesta, 

jolloin kaupat suljettiin ja ihmiset katosivat kaduilta.

Tunnettuja reposaarelaisia ovat mm. laulaja Eino Grön ja painin olympiavoittaja Kelpo Gröndahl. Myös Yö-yhtyeen perustajiin kuulunut Jussi Hakulinen on alun perin kotoisin Reposaaresta.